Ikkuna ja — oviteollisuuden monipuoliset mahdollisuudet

Reijo Vähätiitto, Pihla Groupin tuotantojohtaja, tietää miltä ikkuna – ja ovimarkkina näyttää ja miten se käyttäytyy vuoden aikana. Historiaa ikkunoiden ihmeellisessä maailmassa hänellä on takanaan jo kohta 35-vuotta.

– Maailma on muuttunut, mutta perustyö on edelleen täysin samaa kuin ensimmäistä kertaa tulin ikkunatehtaalle töihin. Tämä oli vuonna -89, Reijo muistelee.

Reijolla on takanaan pitkä ja menestyksekäs ura, eikä haasteita ole tarvinnut etsiskellä muualta, koska niitä on tarjottu aktiivisesti eri puolelta organisaatiota toiminnan kasvaessa ja laajentuessa.

– Tehtaat ovat se, jossa oma asiantuntemukseni on, mutta olen päässyt kokeilemaan myös asennusjohtamisen tehtäviä sekä kuluttajaliiketoiminnan johtamista. Arvostan suuresti sitä, että ihmisten kehittyminen on otettu meillä aina tosissaan. Vielä 35-vuoden jälkeenkin kehityskeskusteluissa keskustellaan siitä, missä toivoisin seuraavaksi voivani kehittyä, Reijo naurahtaa.  

Uralle on mahtunut monenlaista, mutta perhe ja asuinpaikka on ja pysyy

Reijon ura alkoi Pihla Groupilla tuotantotyöntekijän tehtävästä. Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen, opinnot alkoivat kiinnostaa ja Reijo haki teknilliseen opistoon siirtyen samalla työnjohtajaksi. Opintojen jälkeen urapolku eteni tuotannonsuunnittelijaksi, laatupäälliköksi, tuotantopäälliköksi ja monen muun tehtävän kautta lopulta nykyiseen rooliin tuotantojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Reijon vastuulla on kaikki Pihla Groupin tehtaat ja niiden kehittäminen.

– Olen nähnyt työpaikkamme muutoksen pienestä perheyrityksestä isoksi markkinajohtajaksi ja olla mukana merkityksellisissä murrosvaiheissa, Reijo kertoo.

Toisaalta uran varrelle on sattunut tuuria ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemista, mutta Reijolle aina tärkein voimavara on ollut ihmiset, työkaverit ja ammattilaiset, joiden kanssa on työvuosinen saatossa saanut työskennellä.

– Kaikkien johtajien takana on sitoutunut porukka, vahva yhteishenki ja luottamus. Olen päässyt eteenpäin, koska olemme onnistuneet yhdessä ja saaneet paljon aikaan. Olen ylpeä meidän koko tuotannon henkilöstöstämme ja tehtaanvetäjistä, Reijo kehaisee.

Toisaalta Reijo toteaa myös, että oma perhe ja työnantajan perhemyönteisyys ovat olleet vahva tuki oman uran varrella.

– Olen kotoisin Haapajärveltä, tehtaamme kupeesta ja aloittanut urani ja kasvattanut perheeni täällä. Toimintamme laajentuessa työ on vienyt ympäri Suomea ja Eurooppaa, mutta Haapajärveltä on päässyt kulkemaan kaikkialle, vaikka se vaatiikin hieman erityisjärjestelyjä. Nykyään omaa elämää ilahduttaa myös vajaa vuoden ikäinen ensimmäinen lapsenlapsi. Työ on tärkeää, mutta perheen ehdoilla mennään aina – ja se ei ole vain sanahelinää vaan myös yrityksemme syvintä olemusta, Reijo kertoo.

Tehtaiden tehokkuus on mennyt eteenpäin valovuosia

35-vuoden aikana tuotanto on muuntunut niin kulttuuriltaan kuin tehokkuudeltaankin. Digitalisaatio, automaatio ja konekanta on muuttanut tuotantoa modernimmaksi vuosikymmenten takaiseen puusepänverstaaseen verraten. Automatisaatio on tehostanut tuotantoa tehden siitä paljon suunnitelmallisempaa. Isompia määriä voidaan tehdä pelkästään järkevöittämällä toimintaa. Yli 10 vuotta jatkunut Lean-järjestelmän ja päivittäisjohtamisen mallin jalkauttaminen on tuonut järkevöittämistä ja tehostamista entisestään.

– Tehokkuus, laatu ja turvallisuus. Ne ovat kolme tärkeintä mittariamme siitä, että toimintamme on järkevää ja kannattavaa. Tehokkuus tuo jatkumoa toiminalle, Reijo kertoo.

Päivittäisjohtaminen on vuosien saatossa parantanut myös tiedonkulkua ja henkilöstön osallistamista. Malli on muuttanut kulttuuria, jossa nykyään on tavoiteltavaa tehdä ja ottaa vastaan aloitteita ja turvallisuushavaintoja tehtailta.

– Turvallisuus on tärkeä osa nykyistä päivittäisjohtamista. Tehtaamme ovat tehneet ennätyksiä tapaturmattomien päivien osalta viimeisen vuoden aikana, ja se kertoo siitä, että kehitymme edelleen ja noudatamme jatkuvan parantamisen mallia, Reijo summaa.

Kestävän kehityksen askelmerkkejä tehtailla

Energiankulutusta ja kestävän kehityksen toimenpiteitä on aloitettu huomioimaan tehtaillamme jo paljon ennen, kun siitä tuli markkinoiden tai alan standardi.

– Tehtailla siirryttiin jo yli 10 vuotta sitten uusiutuvaan sähköön, ja energiankulutuksen madaltamista on huomioitu kaikissa investoinneissa, Reijo kertoo.

Energiansäästöä seurataan koneiden käytön kautta ja erilaisilla mittaroinneilla. Sähkön kulutuksen madaltaminen on huomioitu koskemaan myös henkilöstöä ja jokainen osaa oman toimintansa kautta ajatella järkeviä sähkönsäästötapoja. Tuotannossa ja toimistoissa on automaattivalot ja pörssisähkön hintakäyrää seurataan aktiivisesti infotauluilta. Energiankulutuksen minimoiminen on siis jo osa kulttuuria, jota kautta todelliset kestävän kehityksen toimenpiteet yleisesti saavat alkunsa; yhteisellä tekemisellä ja sitoutumisella.

– Isossa teollisessa organisaatiossa sähkönkulutus on valtavaa. Energiansäästäminen on siis tärkeää niin ympäristön kannalta mutta myös todella iso kulusäästö, jota kautta voimme investoida henkilöstölle tärkeisiin asioihin, Reijo toteaa.

Vahva luotto tulevaan

Tehtaat ovat valmistautuneet siihen, että rakennusteollisuuden suhdanne kääntyy nousuun. Usko ja luottamus tulevaan on kova. Henkilöstö on antanut vahvistuksena tulevaan sitoutumalla ja osoittamalla tyytyväisyytensä vuosittaisessa työtyytyväisyystutkimuksessa.

– Olen todella ylpeä siitä, että tehtaidemme työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Se on vahva indikaatio siitä, että lähdemme nousukauteen vahvasti yhdessä ja rohkealla luottamuksella tulevaan, Reijo summaa.

Vuosien saatossa Reijo on nähnyt omin silmin, että suhdanteet tulevat ja menevät, ja todellista menestystä määrittää kulttuuri, jossa vallitsee syvä luottamus ja yhteishenki.